Heräsin aamulla jo ennen kuutta kosteassa teltassa, joka kieli siitä, että yöllä oli satanut. Lisää vettä ei kuitenkaan enää tullut ja pian sen jälkeen, kun olin siirtynyt keittiökatokseen syömään aamiaista, paistoi jo aurinko. Telttani oli kuitenkin vielä varjossa, joten siirsin sen paikkaan, missä se kuivuisi nopeammin.
Ajoin aamulla Ysitien laitaa vielä 22 kilometrin verran, aina moottoritien alkuun asti. Ennen sitä pidin lyhyen kahvitauon Kylmäkosken Nesteellä. Kun sitten Viialan kohdalla Ysitie muuttui moottoritieksi, käännyin pikkuteille kohti Valkeakoskea. Valtatien pientareen sijasta sain nyt nauttia elämästä seututien vieressä olevalla pyörätiellä. Reitti oli suosittu ja muita maantiepyöräilijöitä tuli sekä vastaan että meni ohi tasaiseen tahtiin.
Valkeakoskella huomasin taas olevani aikataulusta edellä. Jouduin siis odottamaan ruokakaupan aukeamista peräti kaksi minuuttia. Jäin oven ulkopuolelle syömään eväitäni ja keräämään katseita. Harva kuitenkin uskalsi tulla kysymään, miksi olin liikkeellä tämänkaltaisella ajoneuvoyhdistelmällä.
Matka jatkui Valkeakoskelta Kangasalle ja seututie 310 oli oikein mukava. Ei liian mäkinen eikä liikenne myöskään ollut kovin vilkasta. Välillä näkyi Mallasvedelle tai Roineelle, muuten oli joko maatiloja tai metsää. Päivän kuva on otettu tällä pätkällä.
Kangasalla pidin jäätelötauon ja nousin sen jälkeen Mäyrävuorelle, josta oli todella hienot näköalat Vesijärvelle. Kun olin pari kertaa yrittänyt kuvata niitä kännykkäkameralla, viereeni pysähtyi moottoripyörä. Motoristi kysyi tietä Pälkäneelle ja pikaisella haulla puhelimen kartoista selvisi sekin. Jos tämä teema toistuu vielä huomenna, perustan kohta oman opastuspalvelun!
Tämän jälkeen alkoi viimeinen osa päivän etapista. Maasto oli nyt varsin kumpuileva ja hitaiden nousujen välillä nautin alamäkien tuomasta vauhdista. Eräässä ylämäessä kuulin, kun takaa lähestyvä pyöräilijä tervehti. Kaupin kanuunojen paidassa liikkeellä ollut mies hidasti vauhtiaan ja kysyi ensin mistä ja mihin olen matkalla. Kerroin tempauksestani ja seuraavan 15 km aikana ehdittiin jutella monesta muustakin pyöräilyyn liittyvästä asiasta. En tajunnut kysyä nimeä, mutta annoin sentään ohjeet tähän blogiin :)
Käännyin Säynäniemen leirintäaueelle ja kurvasin respan eteen juuri, kun taivas aukesi ja ukkonen jyrähti. Kysyin, olisiko mahdollista majoittua sisätiloihin, kun edessä olisi vielä useampi päivä pyörän päällä. Ei ollut muuta kuin kolmen hengen mökki vapaana, mutta sain sen ilmaiseksi käyttööni, kun leirintäalueesta vastaava nainen päättikin tukea matkaani tällä tavalla. Kiitos tämän hienon teon, nukun siis tämän yön sisällä ja eilen käyttämäni vaatteet saavat mahdollisuuden kuivua.
Päivä numeroina: 110,2 km, 5h 25min 33sec, 20,3 km/h ave, 54,8 km/h max
Kokonaismatka: 227,4 km
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti